Tulosta

Ergonomia-uutinen

Ergonomia-uutinen


Työfysioterapeutti Ritva Kukkonen kehottaa sijoittamaan työvälineisiin kalusteiden sijaan

Toimistoergonomia ei ole rahasta kiinni

Toimistoergonomian ei tarvitse olla kallista.

Työfysioterapeutti Ritva Kukkosen mukaan toimivan työpisteen voi rakentaa sijoittamalla vanhat kalusteet oikein. Työvälineisiin kannattaa panostaa. Toimistotyöläisiä Kukkonen kehottaa työskentelemään sekä istuen että seisten. Liikkuminen lisää tuottavuutta ja virkistää.

Liki 30 vuotta toimistoergonomiaa seurannut Työterveyslaitoksen fysioterapeutti Ritva Kukkonen ei ole mielissään kaikista alan trendeistä. Suurimmat epäilyt hänellä on yhä seamman toimistotilan muuttumisesta avokonttoriksi.
– Työrauha yksinkertaisesti kärsii, kun ääniympäristö ja valaistus on huonosti järjestetty ja väliseinät eivät ole riittävän korkeita. Suurilla maisemaikkunoilla varustetuissa avokonttoreissa myös päätteen näkeminen on heikkoa, ja tämä aiheuttaa erilaisia silmäoireita ja päänsärkyä. Kukkosen mukaan avokonttoribuumi johtuu tarpeesta säästää neliöissä. Toisaalta toimiston visuaalinen ilme on tullut entistä tärkeämmäksi. Kukkosella on epäilyksiä myös värien suhteen.

– Trendi suosii mustaa ja valkoista. Ergonomian kannalta kontrasti lähikatselualueella ei ole järkevää. Kannattaisi suosia lämpimiä, vaaleita sävyjä, jotka ovat silmille rauhallisia, hän sanoo.

KUNNISSA HUIPPUJA JA PERÄNPITÄJIÄ

Kukkonen kiittelee toimistokalusteiden ja työvälineiden kehittymistä. Myös suomalaista ergonomiaosaamista hän pitää yleisesti hyvänä.
– Keski-Euroopassa päätettä pidetään yleisesti korkeammalla. Suomessa vaikuttaa se, että työntekijöiden keskimääräinen ikä on suhteellisen korkea. Silmiinpistäviä ovat erot siisteydessä: meillä toimistot ovat melko sotkuisia. Kukkonen on työstänyt toimistoergonomiaa joidenkin suomalaisten kuntien kanssa. Hän arvioi kuntia kaksijakoisesti.

– Joissain kunnissa on jo kauan sitten tiedostettu ergonomian tärkeys, toisaalla on vasta herätty työntekijöiden niska- ja hartiavaivoihin. Erot ovat suuria. Paljolti on kyse organisaation toimintakulttuurista ja johtamisesta. Kukkonen on konsultoinut muun muassa Espoon kaupungin ergonomiainterventiota.

KALUSTEET EIVÄT SAA ESTÄÄ LIIKETTÄ

Kukkosen mielestä hyvä toimistoergonomia koostuu toimistokalusteista ja -laitteista, jotka mahdollistavat monipuoliset työasennot ja tukevat liikuntaelinten terveyttä. Kalustus ei saa estää liikettä. Kukkonen kehottaa toimistossa työskentelevää ottamaan oman työtilansa haltuun.
Toimisto on ihmisen elinympäristö keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä, ja siitä on tehtävä mielekäs oman työn ja olemisen kannalta.
– Paljon on omasta aktiivisuuuudisdesta kiinni. Ihmisen on tunnettava, että oma työpiste vaatii fiilaamista, hän pohtii. Kukkosen mukaan ergonomian huomioiminen ei ole kallista.Kyse on pikemminkin toimivan työympäristön rakentamisesta olemassaolevilla kalusteilla.
– Suomessa on intouduttu monipuolisesti säädettävistä kalusteista. Mutta mitä hyötyä niistä on, jos säätöjä ei käytetä. Kalusteet on yleensä säädetty liian korkealle, ja niiden mitoitus on pielessä. Jos istuu tuhannen euron tuolilla, kannattaisi paneutua sen oikeaan käyttöön. Kalusteiden sijaan Kukkonen kehottaa työnantajia sijoittamaan työvälineisiin. Päätteiden tulisi olla litteitä ja korkeuksien säädettävissä. Yksi näppäimistömalli ei sovi kaikille.
– Työvälineet pitäisi pystyä sijoittamaan mille etäisyydelle tai korkeudelle tahansa. Toisaalta joskus pelkkä pöydän kääntäminen toisinpäin voi parantaa tilannetta.

ISTUEN JA SEISTEN

Kukkonen kannustaa tekemään töitä sekä istuen että seisten. Liike lisää tuottavuutta ja virkistää. Niska- ja hartiavaivat vähenevät.
– Mitä dynaamisempi ihminen on työaikana, sitä virkeämpi hän on. Kalusteiden pitäisi innostaa monipuoliseen dynaamisuuteen. Sähköisesti säädettävä työpöytä on tässä suhteessa tulevaisuutta.